Näkövammaisuus

Vammaistyön perusteet -tehtävä

1. Perehdy ensin vammaisuuden eri muotoihin esimerkiksi Esteistä mahdollisuuksiin -oppikirjan avulla.
2. Valitse itseäsi kiinnostava vammaistyön asiakasryhmä, johon perehdyt paremmin.
3. Suunnittele ja tee tietopaketti valitsemastasi asiakasryhmästä. Kerro tietopaketissa
- vamman määrittely,
- vamman aiheuttajat ja
- vaikutukset elämään sekä
- asiakasryhmän kuntoutumisen ja
- itsenäisen suoriutumisen tukemisen keskeiset menetelmät.

Kerro tietopaketissa myös esittämäsi tiedon lähteet.

NÄKÖVAMMAISUUS

Näkövammaisuuden toiminnallisen määritelmän mukaan näkövammaisena pidetään henkilöä, jolle näkökyvyn heikentyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa jokapäiväisissä toiminnoissa. Määrittelyn lähtökohtana on näkövammaisen oma näkemys siitä, millä tavoin näkövamma vaikuttaa hänen jokapäiväiseen elämäänsä.

Näkövammaisuuden yleisin aiheuttaja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna on kaihi. Kun taas Suomessa ja muissa korkean elintason maissa, yleisin näkövammaisuuden syy on silmänpohjan ikärappeuma. Toiseksi yleisin syy on verkkokalvon perinnöllisten rappeumien ryhmä ja kolmanneksi näköratojen ei-synnynnäiset viat.

Näkövammaisilla voi olla käytössä erilaisia apuvälineitä. Apuvälineet helpottavat liikkumista, päivittäisten askareiden tekemistä sekä tiedonsaantia ja tarkkaa näkemistä vaativia tehtäviä. Liikkumista helpottavia apuvälineitä ovat valkoinen keppi ja opaskoira. Päivittäisiä askareita helpottavia apuvälineitä on erilaisia. Juuri näkövammaisia varten kehitettyjä tuotteita ovat mm. puhuvat ja pistemerkinnöin varustetut ranne- ja herätyskellot, laskimet, lämpömittarit, ajastimet, vaa'at ja muut mittalaitteet, kuten nestepinnan ilmaisin. Tiedonsaantia ja tarkkaa näkemistä helpottavia apuvälineitä ovat optiset lukuapuvälineet, suurennuslasit, lukutelevisio, pistekirjoituskone, kasettinauhuri ja sanellin, Memona Plus -muistiinpanolaite sekä tietokone lisälaitteineen ja -ohjelmineen.

Näön vammautuminen vaikuttaa voimakkaasti ihmiselämän kaikkiin alueisiin. Arkipäivästä selviytyminen ja tiedon hankkiminen vaikeutuu, eivätkä elämänhallintaan liittyvät asiatkaan tunnu olevan entisellään. Vammautumisen johdosta ihmisen suhde ympäristöönsä ja omaan kehoonsa muuttuu. Vammautuminen aiheuttaa monenlaisia tunteita; pelkoa, ahdistusta, avuttomuutta, eristymistä, hämmennystä, toimintakyvyttömyyttä, yksinäisyyttä, masennusta ja turvattomuutta. Esimerkiksi työelämässä oleva joutuu mitä todennäköisemmin luopumaan senhetkisestä työstään.

Kuntoutuksen tavoitteena on tukea näkövammaisten elämänhallintaa ja osallistumista. Kuntoutumisessa tarvitaan uskoa siihen, että vammautunut voi itse vaikuttaa omaan elämänlaatuunsa. Onnistuneelle kuntoutumiselle on ominaista, että kuntoutuja ei syyllisty tai syytä muita vammautumisestaan tai sen seurauksista ja että hän suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen. Kuntoutumisen avulla näkövammainen voi uudella tavalla jäsentää elämäntilannettaan, määritellä identiteettiään, arvojaan ja suhdettaan muihin ihmisiin. Kuntoutumisen tavoitteena on, että näkövammaisen elämänlaatu paranee ja itsenäisyys lisääntyy.

Näkövammaisten kuntoutuksen palvelukokonaisuus muodostuu kuntoutusohjauksesta, yksilöllisestä ja ryhmäkuntoutuksesta, sopeutumisvalmennuksesta sekä tarvittavien apuvälineiden hankinnasta ja niiden käytön ohjauksesta. Kuntoutuspalveluilla voidaan korvata näkövamman aiheuttamia toiminnallisia haittoja ja taata vammautuneen toimintakyvyn säilyminen.

Lähteet: Esteistä mahdollisuuksiin -kirja, WSOY 2006